lauantai 11. helmikuuta 2017

11.2.2017

Moro,
Tää kappale kuvaa minuu.
https://www.youtube.com/watch?v=SficUGYraWc Nikke Ankara väriflimi

Lopetin sekoilun, se oli parasta ikinä,
mut kerro kuka vois rakastaa pipipäät
joka on hiljanen ja outo ku pää on jumissa,
pelkkii painajaisii mä nään mun unissa
niis mua jahdataan tai läheiset lahdataan,
miten mä voisin aamusin pysyy vahvana
tai illal ku pyörin tuntei se ärsyttää,
ku en saa unta vaikka napit väsyttää
ootsä tavannu ketää yhtä noloo,
kaikki ne doupit jätti tyhjän olon
aa, sen takii mä oon välil kiusallinen,
niinku tää ois pomon järkkäämä illallinen
tuntemattomii haamui kulkee vastaan,
mun lääkkeet estää mua tuntemasta
haluisin itkee mut se ei vaa oo mahollist,
haluisin nauraa mut se ei vaa oo mahollist

Askel askeleelt, mä kiipeen takas maailman valon
tuntumaan
takasin sun luo, kuvan kerrallaan mä maalaan uusin
värein uuden tarinan, kauniin maiseman ja mä tuun sun luo

Ois pitäny muiden virheist ottaa tolkkuu,
mähän vannoin etten mee mun broidien polkuu
kuositin poltin pajaa erakoiduin jengist,
kaiken sen jälkee ihme et oon enää hengis
likkojen pyörittämist ja kännistä egoiluu,
frendit heitti yksitellen lopeta toi sekoilu
mul meni aika kipee kauan tajuu se,
nyt mul on tavotteit ja mä haluun ne
kun nää meikän pahat vuodet kävi ilmi,
mutsi sano et elämän pitää olla värifilmi
ennen se oli usvasta oon hakemas uutta,
mä kehityn kokoajan parempaa suuntaa
nyt on painoo olkapäillä en pysty vähätellä,
ku mutsi sairastu en osannu käsitellä
oot mulle kaikki kaikes omistan tän verseen,
antasin tän kaiken pois jos saisin sut vaan terveeks.

Askel askeleelt, mä kiipeen takas maailman valon
tuntumaan
takasin sun luo, kuvan kerrallaan mä maalaan uusin
värein
uuden tarinan, kauniin maiseman ja mä tuun sun luo
ja mä tuun sun luo, ja mä tuun sun luo

väärät valinnat pohjalle mut pudottaa,
vaikeit aikoi ja haluisin ne unohtaa,
mut ne seuraa vierellä ja
muistuttaa
ettei mun pidä koskaan luovuttaa väärät valinnat pohjalle mut pudottaa,
vaikeit aikoi ja haluisin ne unohtaa,
mut ne seuraa vierellää ja muistuttaa ettei mun pidä koskaan luovuttaa
Askel askeleelt, mä kiipeen takas maailman valon tuntumaan takasin sun luo,
kuvan kerrallaan mä maalaan uusin värein uuden tarinan,
kauniin maiseman ja mä tuun sun luo

Okei, elikkäs vielä on paha olla. Haluisin että tämä loppuisi jo. Olen alkanut kuunnella reipasta musiikkia, rauhalliset ovat jääneet. En tiedä johtuuko paha olo siitä, että olen vaihtanut niin sanotusti musiikki tyyliäni.
Nasse on aina ollut minun tukenani.
Hyvää viikonloppua kaikille!! Toivoo: Tiia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti